Tagiarkisto ‘pienlehdet’

* Osmo

Kirjoitettu 24.09.2010 - Amina. Kategoriassa Uutiset ja arvostelut.


Virva ja Janne Luokkasen Osmo-pienlehti (Seitti 2009) sai odottaa arvostelua kokonaisen vuoden. Arvostelija on hyvin hyvin pahoillaan.

Osmo on vaikuttavasti puuväreillä(?) väritetty scifi- ja fantasiahenkinen seikkailutarina, jossa Osmo ja hänen ystävänsä Eben kohtaavat.vaarallisen Vitsi-Hirven ja  – no ei nyt paljasteta kaikkea. Monista muista seikkailutarinoista poiketen Osmossa keskeistä ovat hahmojen tunteet. Hahmojen sisäistä maailmaa korostetaan paitsi vahvoilla lähikuvilla, myös kertomalla heidän mietteistään tekstissä. Aikuislukijalle tämä on välillä vähän tylsää, mutta ratkaisu toimii, jos sarjakuvaa lukee ääneen nuoremmalle. Aivan pienille lapsille tarina tosin voi olla liian jännittävä.

Erikoinen ratkaisu on myös täyttää kuplat tuntemattomilla koukeroilla. Tämä korostaa lukijan vierautta – tässä todella ollaan toisessa maailmassa. Talot ja esineet ovat kyllä varsin saman näköisiä kuin meidän maailmassamme…

Lehdessä on kokeiltu monenlaisia suhteellisen harvinaisia kerrontaratkaisuja: paperin rakenteen esiin tuova upea väritys, kuplien salaperäinen sisältö, kuvia toistava kertojan ääni. Ne tuovat tarinaan kiinnostavan lisänsä, mutta jään kaipaamaan vahvempaa tarinaa ja syvempää merkitystä seikkailulle.

Seitin sivut

Tagit: , , , , , , , .

    Comments Off on Osmo


* Himosta, kuolemasta ja selviytymisestä

Kirjoitettu 13.05.2010 - Amina. Kategoriassa Uutiset ja arvostelut.


Miia Ahokaisen Kaljaa Freddien kanssa paneutuu elämän suuriin voimiin: seksuaaliseen haluun, selviytymisen voimaan – ja tietysti kuolemaan. Lähes mykässä tarinassa nuori naispäähenkilö tapaa raitiovaunussa Freddie Mercuryn haamun ja päätyy tämän kanssa kaljalle. Iltapäivä ei muutenkaan suju tavanomaisissa merkeissä.

Vaikka metaforat ovat mahtavia, tulipaloja, tiikereitä ja viikatemiehiä, huumori pitää kertomuksen maanläheisenä. Loppu on lempeä, vaikeuksien voittamisen jälkeen ei kuolemaakaan tarvitse pelätä. Tarinaa voikin pitää kunnianosoituksena samoista teemoista ammentavalle Queenin musiikille.

Tummanpuhuvat kuvat tukevat tarinan tunnelmaa ja kerronnalliset kikat ovat hallussa mutta eivät itsetarkoitus. Tarinan vaikuttavuus lähtee kuitenkin tunnistettavista metaforista, jotka nostetaan persoonallisilla piirroksilla ja oivaltavilla yhdistelmillä kauas kuluneisuuden yläpuolelle. Vaikka tarina on hyvin piirretty, on tekijä selvästi vahvempi kertojana. Tulevaisuudelta voi jälleen odottaa suuria.

Tagit: , , , , , , , .

    Comments Off on Himosta, kuolemasta ja selviytymisestä


* Pikku jalka pilkahtaa… ja muita sarjakuvanovelleja

Kirjoitettu 12.05.2010 - Amina. Kategoriassa Uutiset ja arvostelut.


Reetta Laitisen Päiväkuvitelmia on yksi Suomen suosituimpia sarjakuvablogeja. Kanelianaisen paluu -pienlehteen on blogin parhaimmiston ohella koottu ennen julkaisemattomia tarinoita. Sarjakuvanovellien aiheet vaihtelevat hassuista arkisista sattumuksista (”Kello on 9 maanantaiaamulla ja mua iskee Camusta lukeva, Esa Saarisen näköinen juoppo. Onko tämä enää tottakaan?”) sarjakuvakulttuuristen viittausten surrealistisiin punoksiin. Pikkutuhmia vihjailujakin löytyy, kulttuurihistoriallisessa hengessä, tottakai. Vakavimmillaan Laitinen on kuvatessaan työttömyyden ja lainojen takaisin maksun varjostamaa nuoren prekaarin arkea. Varmaotteisesti toteutettu, monipuolinen ja hauska kokonaisuus.

Tagit: , , , , , .

    Comments Off on Pikku jalka pilkahtaa… ja muita sarjakuvanovelleja


* Laadukasta suomimangaa

Kirjoitettu 10.05.2010 - Amina. Kategoriassa Uutiset ja arvostelut.


Helsingin Sarjakuvafestivaaleilta tarttui viime vuonna mukaan pino pienlehtiä. Yksi kiinnostavimmista on neljän nuoren tekijän, Sadynan, Kumikon, AvHelsinkin ja Bob Lobsterin Olipa kerran sarjakuva, johon jokainen on tehnyt yhden sarjakuvanovellin. Sadyna ja AvHelsink piirtävät kuin vanhat tekijät, tyttömangan kerrontatavat on otettu haltuun ja juonetkin rullaavat sopivasti mutkitellen. Sadynan Älä erehdy kahdesti on tarina vaatteiden harhaanjohtavasta voimasta, AvHelsink taas joutuu luopumaan lapsuutensa sankarikäsityksistä tarinassa Olipa kerran Muumilaakso. Kumikon Kämppä kaveri on yksinkertaisempaa japanilaisvaikutteista strippityyliä, tarinassa kummitus muuttaa kotiin. Haparoivasta toteutuksesta huolimatta kokonaisuus toimii, kun juoni on hauska. Bob Lobsterin Tuesday taas on eurooppalaistyylisemmin piirretty, surrealistinen tarina ihmisestä kuusijalkaisten jäniseläinten armoilla. 

Suomalaisella sarjakuvalla on japanilaistyylinen, loistava tulevaisuus.

Tagit: , , , , , , .

    Comments Off on Laadukasta suomimangaa


* Tunnelmallisia kajastuksia

Kirjoitettu 10.04.2009 - Amina. Kategoriassa Uutiset ja arvostelut.


Vaikka sarjakuvia ilmestyy yhä enemmä netissä, on paperille itse kopioiduilla pienlehdillä yhä paikkansa. Tämän osoitttaa esimerkiksi Hannele Richertin Sielun koostumus -sarjan kolmas osa Outo kaje, johon on koottu Sarjarissa aiemmin ilmestyneitä yhden tai kahden sivun novelleja. 

Tarinat kuvaavat enemmänkin tunnelmia kuin tapahtumia. Monissa tarinoissa on viipyilevää melankoliaa, jonka keskeltä pilkahtelee huumoria. Välilä mennään myös kauhun puolelle. Lyhyistäkin tarinoissa avautuu mahdollisuuksia monenlaisiin tulkintoihin. Oma suosikkini on ensimmäinen sarjakuva Pedoton alue, jossa kaupunkilainen sudenomistaja lähtee ulkoiluttamaan lemmikkiään, minkä voi tulkita myös ihmisen sisäisen pedon vapauttamiseksi.

Richert piirtää undergraund-vaikutteisella mutta kuitenkin omanlaisellaan tyyllä, josta näkyy sekä persoonallisuus että piirustustaito. Sivut ovat täynnä huomionarvosia yksityiskohtia, niitä on sekä ruuduissa että ruutujen väleissä. Tekstit on usein sijoiteltu kuvien sisään ja ruutujako noudattaa yleensä toistuvaa rytmiä – kumpikin tehokeino lisää tarinoiden sisäistä yhtenäisyyttä. Ruudut on usein koottu sivuikokonaisuuksiksi erilaisilla ruutujen väleissä kiemurtelevilla kuvioilla. Töistä näkee, että sarjat on suunniteltu paperille painettaviksi. Ohuella viivalla tehdyt varjostukset pääsevät oikeuksiinsa. 

Outo kaje on kiinnostava pienlehti tunnelmallisia novelleja arvostaville. Vaikuttavuudeltaan se ei yllä sarjan ensimmäisen osan, masennusta käsitelleen Sudenkuoppien käsikirjan tasolle, mutta viehättänee lempeämpien tarinoiden ystäviä. Jälleen yksi teos, jonka toivoisin joutuvan myös mahdollisimman monen “sarjakuvat ovat vain lapsille”-luuloisen käsiin.

Tagit: , , .

    Comments Off on Tunnelmallisia kajastuksia