Niin hyviä ja silti piti jättää
20.03.2010 - 17:28 / Amina.
Rakkaat siskot (tällä kertaa hyvät veljet) kuvien äärellä
3.02.2010 - 14:35 / Amina.
Rakkaat siskot tarjoaa ohjeen maailmantuskan poistamiseen
31.01.2010 - 14:57 / Amina.
Sibylline: Ensi kertaa
16.01.2010 - 18:47 / Amina.
Suomessa julkaistaan varsin vähän eroottista sarjakuvaa, varsinkaan naisnäkökulmasta ja kovissa kansissa. Viime vuonna ilmestynyt sarjakuvanovellikokoelma Ensi kertaa (WSOY 2009) onkin omanlaisensa kuttuuriteko. Teoksen 10 novellia on käsikirjoittanut ”pariisitar Sibylline”. Joka työllä on eri piirtäjä, joista Sandmaniakin kuvittanut Dave McKean lienee maassamme tunnetuin.
Ensi kertaa voi paitsi olla yhdynnässä, myös käydä erotiikkaliikkeessä, rakastua yhden illan hoitoon, leikkiä kolmen kesken ja toteuttaa monenlaisia fantasioita. Sisältö on esimerkiksi Lost Girlsiin, Enkelinkynteen tai Ralf Königin rietasteluihin verrattuna kohtalaisen kilttiä ja kunnollista. Kauhistusta on herättänyt lähinnä novelli Olematon, joka on kerrottu elävän näköisen muovinuken näkökulmasta. Muissa tarinossa päähenkilöinä ovat eri ikäiset ja näköiset kovin tavallisen oloiset mutta kertomusten kautta karismaattiset naiset.
Tarinoissa kuvataan (edellä mainittua novellia lukuunottamatta) realistisesti (hetero)naisten seksuaalisuuksien moninaisuutta. Yhteistä kokemuksille on mielikuvituksen tärkeys. Niin aktit kuin niihin liittyvät tunteetkin on kuvattu yksityiskohtaisesti, kokemuksen herkkyys säilyy rajummassakin menossa. Parasta ovat persoonalliset kuvitukset, joista jokainen saa päähenkilön elämään. Ikävintä taas, ettei raskauden tai sukupuolitautien ehkäisyä ole lainkaan huomoitu, ei silloinkaan kun kumppaneina on tuntemattomia ihmisiä. Näin keskeisen asian pois jättäminen ohjaa realististenkin tarinoiden tulkintaa fantasioiksi.
Parhaimmillaan albumi tarjoaa virikkeitä oman seksuaalisuuden kokemiseen. Erityisen sopivaa luettavaa se on iässä jossa jokin eka kerta on jo takana mutta kaikkea ei ole vielä kokeiltu. Graafisesti komea teos sopii hyvin myös sohvapöytäkirjaksi ja keskustelun herättäjäksi. Kirjan suurin miinus on ohuttakin ohuempi kansipaperi, jonka kuvan olisi voinut painaa alla olevaan pahvikanteen. Aikaa kestävä teos olisi ansainnut arvoisensa päällyksen.
Popularity: 71% [?]
.Valokuvatorstaissa haasteena sarjakuva (tai ainakin sinne päin)
16.01.2010 - 16:23 / Amina.
Satuin vilkaisemaan Valokuvatostaita, ja kuinka ollakaan:
“Tarjolla on nimittäin erikoishaaste: Kerro tarina, valokuvin.
Tarinan saa kertoa yhdellä kuvalla tai monella kuvalla, sarjalla tai kollaasilla, ihan miten vain sinua miellyttää. Kuten tavallista, rajana on vain mielikuvitus. Runotorstaissa on oma haasteensa, mutta osallistua saa toki myös yhdistelemällä kuvaa ja runoutta, niin kuin aina.”
Aikaa on tammikuun loppuun asti. Ohje kokonaisuudessaan. Osallistun jos ehdin ja jaksan, haastan mukaan blogiani lukevat valokuvaharrastajat ja sarjakuvantekijät.
Popularity: 53% [?]
.Pieniä tarinoita aikuistuvan miehen elämästä
11.01.2010 - 17:45 / Amina.
Pauli Kallio eri piirtäjien kanssa: Sarjakuvanovellit 1984-2009 (Suuri kurpitsa 2009)
Suomessa sarjakuvakäsikirjoittajat piirtävät yleensä itse sarjansa, tai piirtäjät muokkaavat työt toisten tarinoiden pohjalta. Tamperelainen Pauli Kallio kuitenkin kirjoittaa työnsä sarjakuviksi ja eri piirtäjät toteuttavat ne. Kallion strippejä ja novelleja on julkaistu vuosikymmenten saatossa niin pienissä kuin suuremmissakin lehdissä. Kallio on myös käsikirjoittanut ja kustantanut monia sarjakuva-albumeja. Viime vuonna ilmestynyt Sarjakuvanovellit 1984-2009 -kokoelma kerää yhteen erilaisissa pienjulkaisuissa mukana olleita sekä ennen julkaisemattomia tarinoita. Suuri kurpitsa -kustantamo on Kallion oma projekti, suomalaisen sarjakuvan tärkeä esiinnostaja jo viime vuosituhannella, nykyisin julkaisee mm. Tiitu Takalon sarjakuvia.
Sarjakuvanovellit 1984-2009 on hyvin toimitettu kokoelma. Kaikkien tarinoiden päähenkilönä on poika tai nuori mies, toisinaan Kallion alter ego. Teos jakautuu kolmeen osaan, ensimmäisissä kuvataan poikavuosiin sijoittuvia tarinoita, toisessa nuoren miehen elämää (julkaistu 90-luvun alussa kokoelmana Pieniä tapahtumia keskikokoisen ihmisen elämästä) ja kolmannessa seestyvää aikuisuutta. Piirtäjiä on mukana 22 (mm. Christer Nuutinen, Tiitu Takalo, Johanna Rojola ja Sami Toivonen), ja vaikka jokaisella on oma tyylinsä, kokonaisuus pysyy eheänä. Kirjan lopussa on luonnehdittu lyhyesti tarinoiden taustaa.
Vaikka tarinat ovat arkisia ja helposti lähestyttäviä, monipuolisessa kokoelmassa riittää pohdittavaa monenlaisille aikuislukijoille. Aiheet vaihtelevat lapsuuden viattomista mutta joskus myös dramaattisista leikeistä elämän suuriin kysymyksiin kuten musiikkiin ja urheiluun. Naisia seikkailee sivurooleissa niin rakastettuina kuin misseinäkin. Kun jokainen piirtäjä on pannut parastaan, luettavaa ja katsottavaa riittää pitkäksi aikaa.
Sarjakuvanovelleja on paitsi miesnäkökulmainen kertomus elämästä, myös tärkeä pala suomalaista sarjakuvahistoriaa. Vaikka osa tarinoista on kerrottu tällä vuosituhannella, kirjan sivuilta henkii pienkustantamisen kulta-aika, suomalaisen sarjakuvan visuaalisesti rikas mustavalkoisten töiden aikakausi, aika ennen sähköisiä julkaisuja.
Suosittelen kirjaa paitsi aikuisille ja aikuistuville nuorille miehille, myös kaikille kotimaisen sarjakuvan historiasta kiinnostuneille.
Popularity: 68% [?]
.Pipon kanssa häntä
3.01.2010 - 20:46 / Amina.
Buddhalaisvaikutteista elämänviisautta
2.01.2010 - 18:32 / Amina.
Aina on vaihtoehtoja. Tekstit ylhäältä alas päin: yhteistyö, huolenpito, liittoutuminen, luopuminen ja kilpailu.
(Inspiraation lähteenä Paula Salomaan buddhalaista elämänfilosofiaa länsimaisittain kuvaava kirja Tie aitoon itseen, jossa puhutaan vähän samasta asiasta, mutta toisin käsittein.)
Popularity: 77% [?]
.Alan Moore ja Melinda Gebbie: Lost Girls
31.12.2009 - 9:51 / Amina.
Klassikkosatujen sankarittaret Wendy, Alice ja Dorothy tapaavat eroottista kirjallisuutta harrastavan miehen hotellissa ennen ensimmäisen maailmansodan alkua. Naisista vanhin, Alice, viettelee nuoremmat ja pian naiset paitsi rakastelevat keskenään (sekä mm. hotellin henkilökunnan kanssa) myös uskoutuvat toisilleen nuoruutensa eroottisista seikkailuista. Dorothy on kasvanut eristyksissä maaseudulla. Wendy on rakastellut puistossa ystävänsä Peterin kanssa, mutta himoinnut samalla salaperäistä koukkukätistä miestä. Alice on lähetetty nuorena tyttöjen sisäoppilaitokseen…

Alan Mooren käsikirjoittama ja Melinda Gebbien kuvittama Lost Girls -trilogia on eroottisen sarjakuvataiteen klassikko, jossa lukija vietellään hitaasti mutta kauniisti eroottisten tabujen tuolle puolen. Tarinoissa kuvataan seksuaalisuuden monimuotoisuutta itsetyydytyksestä homo- ja heteroseksuaalisuuden kautta ryhmäseksiin; fetissejä, eläinerotiikkaa ja lasten hyväksikäyttöäkään pois jättämättä. Tabujen rikkomista teoksessa perustellaan muistuttamalla että tarinoissa on lopulta kyse viihteestä ja mielikuvituksesta, joihin reaalimaailman moraalisääntöjä ei tule sellaisenaan soveltaa.
Moninaisten aktien lisäksi teoksessa kuvataan niille annettuja psyykkisiä merkityksiä. Lost Girls onkin ylistys paitsi erotiikalle, myös mielikuvitukselle sekä lapsuuden ja aikuisuuden taianomaiselle liitoskohdalle. Tyttöjen kuvitelmissa seksuaaliset teot yhdistyvät lapsenomaisiin satumaailmoihin ja rakastajat muuttuvat karvaleluiksi tai muiksi satuhahmoiksi.
Kaikki kertomukset eivät kuitenkaan ole onnellisia, vaan mukaan on otettu myös ahdistavia hyväksikäyttökuvauksia. Nuoret päähenkilöt eivät kuitenkaan jää automaattisesti uhreiksi ja kirjassa tehdään selväksi, etteivät fantasiat tarkoita, että saman tahtoisi aina kokea todellisuudessa.
Tunnettujen tekijöiden vahvuuden täydentävät toisiaan. Käsikirjoitus on mooremaisen monitasoinen ja pysyy moniulotteisuudestaan huolimatta loistavasti kasassa. Ihmishahmoja kauniisti piirtävä Gebbie irrottelee monilla eri tyylillä ja kuvitus pysyy tunnistettavista taidehistoriallisista vaikutteistaan huolimatta luovana ja omaperäisenä.
(Julkaistu Tähtivaeltaja-lehdessä 3/2009.)
Popularity: 100% [?]
.Ei mikään lapsuuden joulu
28.12.2009 - 21:49 / Amina.
Lucie Durbiano: Punainen pukee teitä
28.12.2009 - 12:20 / Amina.

Kansansadut ja stereotypiat saavat kyytiä Lucie Durbianon sarjakuvanovellikokoelmassa Punainen pukee teitä (wsoy 2009). Mukana ovat niin Punahilkka ja Susi kuin Ihmemaan Liisa ja Kanikin. Realistisemmissa tarinoissa seikkaillaan renessanssihovissa, villissä lännessä ja cocktailkutsuilla. Vaikka maailmat ja aikakaudet vaihtuvat, rakkaus pysyy vaativana, yllättävänä ja täyttyessäänkin traagisena. Suurin osa tarinoista kuitenkin kertoo nuorten naisten romanttisten unelmien murskautumisesta. Vaikka Durbianon piirrostyyli on yksinkertaista, kuvat kertovat moniulotteisia tarinoita.
Monessa tarinassa nainen rakastuu mieheen, harrastaa tämän kanssa seksiä ja sen jälkeen mies jättää hänet. Henkilöt, miljööt ja näkökulmat vaihtelevat kuitenkin niin omaperäisellä tavalla, ettei lukija yleensä arvaa mitä seuraavaksi tapahtuu. Vaikka enemmistö tarinoista on surullisia, mukaan on saatu myös monia tragikoomisia kertomuksia. Poskettomin juttu kertoo patsaaseen rakastuneesta etanasta; kun rakkauden kohde ei vastaa tunteisiin millään tavalla, ei traagista loppua voi välttää.
Vaikka Durbianon naiset ovat rakkaudessaan usein lapsellisen viattomia, ovat he myös rohkeita ja seikkailunhaluisia. Kainoja he eivät ole, jääräpäisiä kylläkin. Tarinoissa onkin piristävää teini-ikäistä reippautta. Etenkin Liisa Ihmemaassa –pastissin voi lukea kuvauksena lapsuuden lopusta: Kaninkolosta ei pääsekään enää takaisin ja sen takaa löytyvä maailma on aivan toinen kuin olisi odottanut.
Pistävän hassuttelun sekaan on punottu viisaita ajatuksia. Kokonaisuuden opetus on, että suurten tunteiden pyörityksessä täytyy kuunnella niin sydäntään kuin järkeäkin, rohkeutta ja tahdonvoimaa on hyvä käyttää kohtuudella.
Lucie Durbiano on vuonna 1968-syntynyt ranskalainen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Punainen pukee teitä on hänen neljäs sarjakuva-albuminsa. Hänen aiempia töitään ei ole suomennettu.
(Julkaistu Tähtivaeltaja-lehdessä 3/2009).
Popularity: 94% [?]
.Syyllisyydestä ja sovituksesta
27.12.2009 - 21:57 / Amina.
Tiitu Takalo käsittelee valtaa ja väkivaltaa jo 2007 ilmestyneessä Kehä-albumissaan, jossa rakastunut teinityttöpari ottaa nyrkeillä mittaa niin ahdistelijoista kuin toisistaan. Uudessa Tuuli ja myrsky -albumissa (Suuri Kurpitsa 2009) teemaan pureudutaan vieläkin vakavammin: raiskauksen kautta. Kun päähenkilönä on uhrin ystävä, tarinassa ei mässäillä hirveyksillä ja tunteitakin käsitellään monien ihmisten näkökulmasta. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat kuinka kaikenlaiset seksuaalisen väkivallan teot ja uhat vaikuttavat ihmisiin, onko väkivalta joskus oikeutettua ja voidaanko suuri rikos jotekin sovittaa.
Tarinan alkuasetelma on mitä tavallisin: Mira ja Tuuli lähtevät Osmon ja Jaken luo jatkoille. Kun joku ahdistelee nukkuvaa Tuulia, tämä lähtee kotiin ja saa seuraavana aamuna kuulla Jaken raiskanneen Miran. Onko Tuulikin syyllinen, kun jätti Miran yksin miesten kanssa? Entä Miten asiaan pitäisi suhtautua, kun anarkisti-Mira ei halua poliisin puuttuvan asiaan? Kaiken lisäksi Jake on vielä mukava tyyppi ja kaikkien kaveri.
Kun yhteisö ei luota ulkopuoliseen oikeuteen, oikean ja väärän kysymykset täytyy ratkaista itse. Anarkofeministinen ystäväpiiri ottaa asian vakavasti ja ryhtyy toimiin seksuaalisen väkivallan estämiseksi tulevaisuudessa. Ristiriidoilta ei vältytä, mutta pystytäänkö ne ratkaisemaan rauhanomaisesti? Jake ei ilahdu, kun hänen tekonsa tuodaan julkisuuteen…
Tarinan rakenne seuraa klassista draaman kaarta. Pelkistetyssäkin kuvituksessa näkyy Takalon erinomainen klassinen piirustustaito ja kerronnan rytmitys. Eleet, ilmeet ja asennot terävöittävät tekstejä ja vaikka albumin voi lukea kuvia vain vilkuillen, sanan ja kuvan suhde on varsin tasapainoinen. Valkoisia kohtia korostava harmaan asteikko sopii täydellisesti tarinan tunnelmaan.
Vakavasta aiheestaan huolimatta Tuuli ja myrsky on ennen kaikkea kaunis ja idealistinenkin kertomus yhteisöllisyydestä. Tarinasta voi saada virikettä monenlaisiin autonomisiin toiminta- ja tiedostamisryhmiin. Tunnelmiin on helppo samaistua alakulttuurista riippumatta.
Popularity: 93% [?]
.Sivut
Aiheet
- Arvostelut (39)
- Luokittelematon (2)
- Luonnokset ja kuvat (8)
- Mietiskelevä munkki (1)
- Muita strippisarjakuvia (3)
- Rakkaat siskot -strippisarjakuva (46)
- Sarjakuvanovelleja (6)
Viim. artikkelit
- Niin hyviä ja silti piti jättää
- Rakkaat siskot (tällä kertaa hyvät veljet) kuvien äärellä
- Rakkaat siskot tarjoaa ohjeen maailmantuskan poistamiseen
- Sibylline: Ensi kertaa
- Valokuvatorstaissa haasteena sarjakuva (tai ainakin sinne päin)
- Pieniä tarinoita aikuistuvan miehen elämästä
- Pipon kanssa häntä







